sunnuntai 15. syyskuuta 2013

Viikonlopun piristeitä.

On ollu vähä väsyttävä viikonlopppu. Mukulat on taas vaihteeks kääntäny räkähanat päälle, eikä siltä oo säästyny si vanhemmatka. Siis huanosti nukuttuja öitä, kiukuttelevia ipanoita ja väsyneitä aikuisia. Mihinkä ei oo oikein voinu mennä, ku muita ei viitti tartuttaa ja neljän seinän sisällä käy aika melkosen pitkäks. Ja Ellastisen uhmaräkäposkikiukut on ollu taas sitä luakkaa, et ruppee semmonen akuankkamainen Timbuktuun pahvilaatikosa lähettäminen tuntua jo ihan järkeenkäyvältä ratkasulta. Mut jos jottain, ni piäniä piristeitä on ainaki arvostanu tänä viikonloppuna. Täsä top viis.

5) Tälle lehtikuvalle hörähdin usseemman kerran ääneen. Siis kattokaa ny minkä näkönen. Aika symppiski jollain tappaa. Ei voi olla nauramatta. Yksinkertaset ilot ja sillai. Jostain ne on revittävä. :)

4) Miäs on ollu kotona. Jee! Tai siis on ollu ainaki aamulla ja illalla, eli ei oo tarvinnu yksin taapertaa päiviä mukuloitten kans. Toki jottain kultivointeja ja muita mystisiä projekteja on, mut onpahan ollu joku muuki aamupuuroja keittämäsä ja iltasatuja lukemasa. Kivvaa. Ja mukulat tykkää. <3

3) Ellastisen piirustus. Se ku on yhtä lyhytpinnanen ku määki, ni miälenkiinto asioihin loppuu aika äkkiä jossei suju. Se manku ja manku et piirtäsin sille ihmisiä. Yritin kannustaa et piirtäs itte, mutku "En minä osaa piirtää hienoja ihmisiä. Ne on ihan tuhruja vaan."  Maanittelin ja maanittelin ja lopulta sit isin kans hän suastu hakkeen paperia. Kiälsi kattomasta mitä tekkee, ja kohta tuli näyttään. "Osasinhan minä. Tuo jättiläinen olet sinä, tuo ihan pieni H. ja nuo kaksi samankokoista on minä ja isi. Isi on tuo millä on parta. Ja tuo millä on enemmän jalkoja, on Kerttu."  Ja se oli tiättekste hiano. Kyl siittä ihmiset erotti ja silmät ja muutki. Vaikka semmosia huteria pääjalkasia oliki. Mut olin ylpee. Kuvvaaki yritin ottaa, mut ei onnistunu. Pyh.

2) Pikku-H:n "Tadaa!". Se on enenevisä määrin alkanu höpöttelleen kaikkee ihan ymmärrettävääki. Äiti, valo, puuro, leipä, isi, vaippa ja kissa on jo erotettavisa. Se on hianoo, ku huamaa et se kasvaa. Iso tyttö jo. Snif. Mut mun ehdoton lemppari on toi "Tadaa!". Sitä voi hokkee ite itellens ku kävelee, tekkee palikkatornia, onnistuu saamaan lusikan suuhun asti tai antaa nallelle halin. Illalla viimeseks ku itkuhälystä kuuluu semmosella pehmosella pikkulapsen lespauksella "Tadaa, tadaa, aa-aa!", ni sydän sullaa.

1)
Ei tartte selittää. Tunnesyäppö kuittaa. :D

2 kommenttia:

  1. Melkein yhtä hauska kuva kuin tässä jutussa. On ilostuttanut minua jo monta päivää :D

    http://www.iltasanomat.fi/uutiset/art-1288596798666.html

    VastaaPoista
  2. Melkonen ilme Saulilla kyl. Mut preferoin silti tota kallaa. Oli kovin väsyttävä perjantai ja sit illalla selailin uutisotsikoita. Ja repesin ihan täysiä tolle kalalle. Se on niin hauska. :D

    VastaaPoista

Kommentoikaa rohkeesti!