Vadelmia ja pinkkejä Reinoja.

Siälä ne riahuu! Tai ainaki osa niistä.

Viikonloppu oli puuhakas. Miäs lähti kaverins kans mökille kalastammaan, ni pitihän sitä meille tytöillekki jottain keksiä. Kaverin rouva jäi samasen kalareissun takia lasten kera kans kotosalle, ni päätettiin yhdistää voimamme. Mein tytöistä osa on jopa päivällens saman ikäsiä, ja muutenki leikkiseuraa löytyy.

Osu kovin nätti päivä lauantaille, ni kaikenmaailmasten Hoploppien sijaan päädyttiin ihan vaan perinteiseen ulkoriahuttamisseen. Yhteens kuus mukulaa piti kyl hualen, et sitä touhua kans piisas. Trampalla tuli hypittyä hikkeen asti ja liukumäestä laskettua usseemman kerran. Pikku-H:ki paineli isompien peräsä ihan reippaasti.

Kesän varmaan aika viimesimmät terassiruakailutki saatiin aikaseks. Kaikkee oli tosi paljo, ja tiätysti piti syädä ihan liikaa. Mut ku grillattu ruaka on vaan niin hyvvää. Raitis ilma varmaan teki senki, et kaikki mukulat söi hyvällä halulla, ja ehtoolla ei kauheen kauaa tarvinnu niitten unta odotella. Se oli tiätysti mein aikuisten onni. Päästiin oikein saunaan, ja saatiin syädä herkkuja (nöttösiä kuissi!) ihan rauhasa. Tulihan käytyä kaikki synnytykset ja tyhmät kätilöt ja muut asiaankuuluvat jutut antaumuksella läpi. Mukavia tommoset yäkyläilyt, viälä tällai aikuisenaki. Vaikka kyl me siinä todettiin, et eiköhän meillekki joku reissu oo ihan oikeutettu, isit saa sit viättää laatuaikaa mukuloitten kans. :D

Piänimuatonen revanssi saatiinki heti sit seuraavana päivänä, ku kekkastiin et lähdetään vähä kirpparikiarrokselle. Mukulat tarttee vähä sitä sun tätä, ja kaveri oli kuullu et Raisiosa on joku ihan kiva paikka. Miähet vähä nurisi ku jäi päiväkuhastukset välliin, vaikka alunperin ainaki mun Miäs hölmönä lupas et tulevat aamupäivällä kottiin. Oma vika, heh. No tehtiin sit pikapyrähdys Raisioon ja jottain mukavaa löytyki. Pikku-H. sai viälä laatikosa olevan ruakailusetin, misä oli kaks kannellista lautasta, haarukka ja lusikka. Hinta oli huimat kuus euroo. Ei paha musta.  Lautasia tarttee aina, ja noi kannet on näppärät ku melkein joka ruakailusta sitä ruakaa jää. Ei niitä poiska viitti heittää, eikä purkista toiseen sortteerata. Eipähän kuivu soosit lautaseen. Ellastinen sai tosi siistisä kunnosa olevan syystakin piäneks menneen tilalle ja yhden piirretyn leffan. Ja ehdottomasti paras löytö oli aivan mahtavan väriset Reinot. Älyttömän hyväsä kunnosa ja hinta vaivaset neljä euroo. Pakko ne oli ostaa, vaikka vähä kasvunvarraa onki. Loppuupahan tyttöjen tohveliriita, ku Ellastinen on kovin kadekukkaro piäneks jääneistä Ainoistans. Yhteens meni parikymppiä, olin tyytyväinen. Kaikki tavarat uusia, tai lähes uusia.

Niin hianot. :D

Illalla leivottiin sit viälä Ellastisen kans vadelmapiirakka. Appivanhemmat täytti mein pakastimen vadelmilla (omenasosseen ja sämpylöitten lisäks), ni pittäähän niitä johonki käyttää. Oon saanu äitiltä maailman helpoimman makkeen piirakan ohjeen, on aika takuuvarma tarjottava. Täytteeks käy melkein mikä vaan ja tekemisesä ei kauaa nokka tuhise. Täsä ohje viälä.

ÄLYHELPPO VADELMAPIIRAKKA:
70g voita
1dl sokeria
1 muna
2dl vehnäjauhoja
1tl leivinjauhetta
0,5dl (ruaka)kermaa
Päälle vadelmia, mustikoita, raparperia tai mitä ny keksiiki.

Sulata voi. Sekota sokeri ja muna voihin, sen jälkeen lissää jauhot ja leivinjauhe taikinaan vuarotellen kerman kans. Sekota tasaseks ja levitä piirakkavuakaan (n. 25cm halkasija). Ripottele päälle marjat tai muut haluamat täytteet. Paista 200 asteesa niin kauan et piirakka on nätin kullanruskee. Lisänä voi tarjota vaniljakastiketta, kermavaahtoo tai vaikka jätskiä. Helppoo ja hyvvää. :)

Joskus vois muistaa ottaa sen kuvan ennen ku romehtii palan. :D