Normipäivä Eekluntin mäesä.

Maija haasteli mut tosa yks päivä kertoon mein päivästä. Näkkee et leikkiiks mein mukulat oikeesti yhdesä, vai sanonks vaan. :D Eilein tein kovin nohevia muistiinpanoja mein päivästä, ettei sit unohdu mitkään oleelliset yksityiskohdat. Eli tästä lähtee, oli eilinen maanantai aika tavallinen päivä. Tämmösiä ne aika ussein on. Enjoy!

5.30 herrään Pikku-H:n parkuun. Päälle syäksähtää yävalvomiskiukku, oon meinaan juur saanu unen päästä kii kuunneltuani eka yli tunnin Ellastisen "Minä tahdon että sinä äiti valvot"- kiukkua. Potkasen siis Miähen ylös, marmatan miks mää aina valvon ja passitan sen hakkeen maitoo H:lle. Jatkan uniani. 6.20 alkaa Miähen herätyskello plinkuttaa, se ei tiätenkä herrää siihen ite oikein millään. Ja sitku herrää, alkaa torkutus. No, lopulta nousi ja lähti töihin kai joskus seittemän jälkeen. 7.15 alkaa Ellastisen huaneesta kuulua tuttu "Pyyhkimää-ää-ää-nnn!". Sain huijattua et Pikku 2 ei oo viälä alkanu, ni se jäi kiltisti leikkimään ommaan huaneeseens barbeilla. Äkkiä takasin pötköllens, mut mää mittään unta ennää saanu. Pyärin ja hyärin vaan. Ja juur ku meinas uni tulla, alko Pikku-H parkua suaraa huutoo. Kello oli 7.40. Samoihin aikoihin Ellastinen alko huudella huaneestans et on nälkä. Otin molemmat viäreen ja laitoin piirretyt päälle. Siskokset anto aamuhaleja toisillens ja kikatti ku mitkäki pöhköpäät. Mää yritin viälä ummistaa optimistina silmiäni, mut ei. Ei auttanu, mein paska antenni lakkas taas toimimasta ja telkkarista tuli pelkkää lumisadetta. Mukulat kyllästy ja lähti kohti alakertaa. Pikku-H:ki kauheella itseluattamuksella varustettuna kipitti kohti portaita. Ei muuta ku syäksyminen perrään. 8.00 oltiinki sit jo alakerrasa. Yleensä ei kyl näin aikasin ikinä olla. Järjetön väsy!

Tukka unitakusa kohti päivän touhuja.

8.20 alko Ellastisen päivän eka kiukkuhetki. Aiheena oli niinki järkevä asia ku "Miten niin ei ole viikonloppu, minä tahdon että on. Minä tahdon muroja aamiaiseksi, siksi pitää olla viikonloppu!"  Ku äiti oli kuitenki mälsä ja ilmotti et on maanantai ja puuropäivä, paineli Ellastinen sohvalle parkumaan ja murjottammaan. Murjotti  viitisen minuuttia, aina empaattinen Pikku-H meni halimaan ja kiukku laantu. 8.30 oli molemmilla mukuloilla vihdoin puuro naaman edesä ja hyvin näytti maistuvan. Suju sen verta hyvin et sain itelleniki kahvikupin naaman etteen. Oon ihan koukusa Tazza-espressoon, mikä on kauheen kätevä tehdä semmosella kapselikonneella. Kaks kulausta ehdin keittiön pualella ottaa, ku pöydästä kuuluu "Tadaa!". Pikku-H oli hianosti hiaronu puuron pöytään ja sihisi "Kst kst", eli kiitos.

Puuroo naamariin!

9.15 on molemmat mukulat vihdosta viimein pukkeisa ja syäny. Alkaa touhuuminen ja leikit. "Oo sää H. isi, ni mää oon äiti. Mää puen mekon ja sit nää viä nukkevauvan kävelylle."  Pualisen tuntia tytöt jaksaa leikkiä keskenäns, lähinnä niin et Ellastinen lykkää leluja Pikku-H:n kätteen ja selostaa mitä ne nyt niinku tekis. Mää sain jopa hiukan luettua Suamen Kuvalehtee, välillä vaan piti hiukan erotuamaroida et kummalla nukke kullonki oli eka. Hiukan ennen kymmentä Ellastinen ilmotti et  "Minä haluan vain töniä siskoa, antakaa minun olla yksin.". Ellastinen siis jatkaa touhujans yksin, Pikku-H viihtyy sylimyyrynä ja luetaan yks ja sama kuvakirja aika monta kertaa läpi.

Ellastisella on "äitimekko". Täsä leikit
viälä sujjuu.

Evästauko.

10.15 mää telkeen molemmat mukulat Ellastisen huaneeseen portin taakse et pääsen nauttiin sellasestaki luksuksesta ku vessakäynnistä. Maksimoin nautinnon keston ottamalla sen kuvalehden mukkaan. :D
10.30 Pikku-H alkaa kitiseen ja yrittää kiivetä sänkyyns. Ajattelin siis laittaa sen päikkäreille, ku se ussein ennen lounasta jo väsähtää. 10.50 alko kuitenki jo mölinä, ehdin mää sentään yhden konneellisen pyykkiä laittaa kuivuun ja Ellastiselle pyäriin leffan, minkä edellisenä päivänä olin kirpparilta ostanu.

11.15 alko kuitenki Ellastisen päivän toinen kiukku. Aloin lukkee Pikku-H:lle Maisa- kirjaa, ja siittähän riamu repes. Ellastinen ku halus juur sitä kirjaa tiätysti juur sillä hetkellä lukkee. Leffa unohtu ja huuto alko. Samanen kiukku sit piänen tauon jälkeen jatkuki, uutena aiheena saaks sählymailalla huitoo. Ellastisen miälestä saa, mun miälestä ei. Ku sit otin mailan pois, alko sen päivänen huuto ja kirkuminen. Meillä on käytösä parin varotuksen taktiikka, ja ku ne pari varotusta on saanu eikä kiukulle näy loppua, kannetaan likka ommaan huaneeseen. Siinä rimpuilusa sai sit osans äitiki. 12.00 asti se jakso huutaa; "Minä en tottele sinua ikinä, en tule täältä koskaan pois!". Tämä selvä. Noh, pian sit kuitenki halittiin ja sovittiin, ja kerrattiin jälleen kerran et mikäs onka hyvvää käytöstä ja mikä ei.

12.15 Ellastinen oliki sit taas jo ihan eri likka. Ilosena tyhjensivät Pikku-H:n kans alakerran koko lelulaatikon lattialle ja kikattivat ku mitkäki. 12.30 oli sit jo lounaan vuaro. Eilistä uunikannaa, porkkanoita ja sen sellasta. Hyvin maistu, ku lautaset tyhjeni vauhdilla. Pikku-H sai apuja kyllään poikenneelta mummulta, eli siis mun anopilta. 13.00 Pikku-H hinnerty vihdoin päikkäreille. Mummu jäi vahtiin sen unia, ku mää vein Ellastisen kerhoon 14.00. Sit koittiki autuas hiljasuus. Mummu lähti kottiin, Pikku-H nukku ja Ellastinen olis kerhosa seuraavat kaks tuntia. Mää sain vihdoin "nauttia"  lounastani. Lounas käsitti eilispäiväsen uudelleenlämmitetyn Hesen juustohampurilaisen. Ei kauheeta herkkua, voin kertoo. Imuroida tarttis, pyykkejäki olis. Mut tiatokone veti pualeens. 15.30 Pikku-H heräs. Sain mää sentään pyykkihualtoo jonkun verran tehtyä ja jopa kaks huanetta imuroitua. :D Ja iltaruoan alulle. 15.50 lähdettiin sit hakkeen Ellastista kerhosta.

Siinä se vaanii. Tarttisko tehdä jottain vai?

16.30 Miäs tullee töistä. Vihdoin! Passitan mukulat isin kimppuun ja saan tehtyä iltaruoan valmiiks. Uuniperunoita ja peuranpihviä. Hyvvää oli, 17.00 syätiin. Sit mukulat alkoki tapittaa Pikku kakkosta ja Miäs lähti mettähommiin pelastammaan kuusia kirjanpainajilta... (Mitä se sit ikinä tarkottaaka.) Tytöt puuhailee uninallejens kans jottain, kikatusta kuuluu.

 

Illan rauhallinen hetki. Huamatkaa et imuri on jo vaihtanu paikkaa.

18.30 on tyttöjen iltapuuro, Pikku-H ei syä ku pyärii vaan tualisans. Kylvetän sen kodinhoitohuaneen lavuaarisa, siittä se tykkää ihan hulluna. 19.00 Pikku-H on jo pedisä alottelemasa yäunians. 19.15 Ellastinen kiukuttellee piänesti, ku hän on riittävän iso pesemään itte hampaans. Olin eri miältä. 19.30 Ellastinen kuitenki on jo omasa huaneesa, iltasatu on luettu ja likka lipumasa kohti untenmaita. Mää laitoin aivot narikkaan Salattujen elämien parisa. (Kyllä, kehtaan tunnustaa. :D ) 20.00 kuuluu viälä kerran tuttuaki tutumpi "Pyyhkimää-ää-ää-nnn!". Mut sen jälkeen, hiljasuus. Vihdonki.

Rauha maasa.

Mun tarttis viälä imuroida. Mut nääh. Telkkarin hömppäsarjat vettää pualeens. 21.00 Miäs tullee mettästä. Iltavoikkaria ja vähä tiatokonneella istumista. Itkee tillitän ku katton Erilaisia äitejä ja se vauva syntyy. 22.00 kömmitäänki sit nukkumaan.

Et semmonen maanantai meillä eilen. Tota ku lukkee, ni huh. Onneks Ellastisella ei joka päivä oo ihan noin kiukkunen meininki. Tännään esimerkiks on ollu kovin rauhallista. Niin äitillä ku tyttärellä. Vaikka hyvä se on et temperamenttia löytyy, eipähän jää ainaka jalkoihin. :)