Metallisydän Mansesa.

"Kun yyyksin ooot, eikä toiiivoa nääy, oot voiiimatoon ja raskaaaks taaakkaa käääyyy. Et luovuttaa saaa, sillä rinnassasi hakkaaa... Sydän metallineen!"  raiku Mansesa eli Nääsvillesä eli Tampereella lauantaina. Pahoitteluni, jos eksyit hoodeille. Biisi on Teräsbetonia ja Metallisydän mein kotikontujen tyttökollektiivi. 

Yhteen aikaan piti aina jossain kohtaa iltaa luikauttaa Metallisydän, ku nähtiin. Varmaan kukkaan ei ennää muista et miks, mut kummasti se jäi elämään. Jopa niin paljo et inspiroidun aikoinaan tatuoimaan ystävät iholle. Metallisydän löytyy pohkeesta. Kumma et kukkaan muu ei ottanu haastetta vastaan. :D Meitä on siis kuus tyttöö aikuista naisihmistä, ketkä ollaan oltu kavereita jo niiltä ajoilta ku viälä kaikki Saviseutua asutettiin. Nykyään täälä ei muut ku mää ennää viihdykkä, muut on hajaantunu pitkin ja poikin Suamen suurkaupunkeja. Kuuden tytön lisäks on nykyään kuus miästäki, mukuloita ei mun harmikseni oo muilla ku mulla. Tasasin väliajoin aina nähdään, ja aina on niin mukavaa. Juttu jatkuu siittä mihin viime kerralla jäi, siinä on ihmiset kenen kans voi olla juur niin hölmö ittensä ku on. 

Reissun yhtenä pääsyynä oli jo aiemmin täälä blogisaki hehkuttamani Helmivillakko, ketä otti ja muutti studiostans ihan oikeeseen kivijalkaliikkeeseen Tullintorille. Edelleen kehotan kaikkia Tampereen seutulaisia menneen kattomaan. Tosin en ota vastuuta rahojen hupenemisesta, niin paljo kaikkee ihanaa se ossaa väkertää. :)

Maailman hianoin Helmivillakon tekemä hääkimppu. :)

 Skoolattiin siis sen kunniaks ja samalla reissulla saatiin pikkusiskon uus kämppäki tsekattua, ku se kiltisti majotti mut, Miähen ja mun siskon sohvalleen.

Käytiin reissun aluks koko ystäväporukalla syämäsä Roastissa. Ihan sairaan hyvät pöperöt, ei voi ku kehua. Oli alkuetanat, pääruoaks kerranki oikeesti medium pihvi ja jälkiruoks viälä soppakulhollinen valkosuklaa-lattee. Hyvä ruaka, parempi miäli. Ja paras seura. :) Syäminen on kans yllättvän kivvaa ku saa syädä lämpimän ruoan ja hualehtia vaan oman vattan täyttymisestä.

Meillä oli siis Miähen kans ihan vapaa viikonloppu. Mukulat oli mummulan helläsä huamasa. Ellastinen ilosena kerto et oli päässy ukkonsa kans saunaan, ihan ylälauteille asti. Ja mummu oli tehny lihapullia ja perunamuussia ruoaks. Kaikki hyvin siälä siis. Pikku-H:ki oli ollu reipas yäkyläilijä, nukkunu koko yän ihan kiltisti ja  nauttinu ehtymättömistä sylkyttäjistä. :) Kivoja breikkejä tämmöset, mut oli kyl niin kivvaa hakkee mukulat kottiinki. Syli täynnä sulosia ja ilosia lapsia, mikäs sen mukavampi tervetulotoivotus. Kyl ny jaksaa taas. :)

Ja viälä The biisi loppuun, olkaa hyvät.